|
| ||||||||
|
El Mastín del Pirineo / Pyrenean MastiffPyreneittenmastiffi
Pikalinkit
RotumääritelmäRyhmä:2 Alkuperämää: Espanja
KäyttötarkoitusVartio- ja suojelukoira. Ennen pyreneittenmastiffeja käytettiin suojelemaan petoeläimiltä, etenkin susilta ja karhuilta. Nykyään rotu sopii erinomaisesti maatilojen ja ihmisten vartijaksi, sillä se on hyvin oppivainen.YleisvaikutelmaHyvin suurikokoinen, suorakaiteen muotoinen ja tasapainoinen. Erittäin sopusuhtainen, erityisen voimakas ja lihaksikas, vahvaluustoinen. Rungon pituus hieman säkäkorkeutta suurempi. Karvapeite kohtalaisen pitkää. Mahtavasta koostaan huolimatta pyreneittenmastiffi ei saa vaikuttaa kömpelöltä eikä lymfaattiselta.Käyttäytyminen ja luonneHyväntahtoinen, lempeä, ylväs ja erittäin älykäs, vieraita kohtaan peloton, kova ja aina perääntymätön. Ystävällinen toisille koirille, mutta tietoinen omasta voimastaan. Joutuessaan tappeluun pyreneittenmastiffi on erittäin taitava ja osoittaa perineensä vuosisatojen takaiset käyttäytymismallit taistelussa susia vastaan. Haukku matala ja syvä, ilme tarkkaavainen.PääSuuri, voimakas ja kohtalaisen pitkä. Kallo-osa on leveä ja voimakas, sivusta katsottuna hieman kupera. Niskakyhmy on korostunut, otsapenger on loiva, vain hieman korostunut, mutta kuitenkin selvä. Ylhäältä katsottuna kallo ja kuono-osa muodostavat yhtenäisen pitkänomaisen kokonaisuuden.KuonoKuono-osa on sivusta katsottuna suora, ylhäältä katsottuna hieman kolmiomainen; tyvestä leveä ja vähitellen kirsua kohti kapeneva, ei kuitenkaan suippo. Kirsu on musta, kostea, suuri ja leveä.Ylähuuli peittää selvästi alahuulen olematta roikkuva. Alahuuli muodostaa suupielissä selvän poimun. Limakalvot ovat mustat. Purenta on leikkaava ja kitalaki on musta. SilmätPienet, mantelinmuotoiset ja pähkinänruskeat, mieluiten tummat. Ilme on tarkkaavainen, ylväs, miellyttävä ja älykäs, mutta erityisen kova tunkeilijoita kohtaan. Silmäluomet ovat mustapigmenttiset ja mieluiten tiiviit koiran ollessa tarkkaavainen On tyypillistä, että rauhallisen koiran alaluomi roikkuu hieman paljastaen osan sidekalvoa.KorvatKeskikokoiset, riippuvat, sileät, kolmion muotoiset ja silmälinjan yläpuolelle kiinnittyneet. Koiran ollessa rauhallinen korvat riippuvat poskenmyötäisesti. Korvia ei typistetä.KaulaKartiomainen, leveä, voimakas, lihaksikas ja notkea. Nahka on paksu ja hieman löysä muodostaen kaksi selvää, muttei liian runsasta kaulanaluspussia.RunkoSuorakaiteen muotoinen, hyvin vahva ja roteva; erittäin voimakas, mutta joustava ja ketterä.ylälinja on vaakasuora koiran seistessä sekä liikkuessa. Selkä on vahva ja lihaksikas, säkä on selvästi erottuva. Lanne pitkä, leveä ja voimakas, kupeita kohti kapeneva. Lantio on leveä ja vahva sekä säkäkorkeuden kanssa samalla korkeudella. Rintakehä on leveä, syvä, lihaksikas ja voimakas. Rintalastan kärki on erottuva. Kylkiluiden välit ovat suuret; kyljet ovat pyöristyneet, eivät litteät. Vatsaviiva on loivasti kohoava, kupeet syvät ja hyvin leveät. HäntäTyvestään paksu ja keskikorkealle kiinnittynyt. Voimakas ja taipuisa häntä on runsaan, pitkän ja pehmeän karvan ansiosta näyttävän tuuhea. Koiran ollessa rauhallinen häntä on suhteellisen alhaalla ulottuen vähintään kintereisiin asti. Kolmasosa kärjestä on aina kaartuva. Innostuneen tai liikkuvan koiran häntä nousee sapelin muotoisena hännänpää selvästi kiertyneenä.Häntä ei kuitenkaan koskaan saa olla täysin ympyräksi tai lantiota vasten kiertynyt. EturaajatEdestä katsottuna ne ovat suorat, yhdensuuntaiset, lihaksikkaat ja jänteikkäät. Luusto on voimakas. Lavat viistot, hyvin lihaksikkaat ja kyynärvarsia pidemmät. Olkavarret hyvin voimakkaat. Kyynärpäät vahvat ja tiiviisti rintakehän myötäiset.Käpälät ovat ns. kissankäpälät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä, voimakkaat, korkeat ja hyvin kaareutuneet. Kynnet ja päkiät ovat vahvat ja kestävät. Varpaiden väleissä on jonkin verran nahkaa ja ne ovat karvoittuneet. TakaraajatVoimakkaat, lihaksikkaat ja sivulta katsottuna sopivasti kulmautuneet, takaa ja sivulta katsottuna pystysuorat. Kintereet ovat yhdensuuntaiset. Oikea takaraajojen rakenne mahdollistaa vaivattomat, voimakkaat ja tyylikkäät liikkeet. Mieluisin liikuntamuoto on ravi, jonka tulee olla tasapainoista, voimakasta, tyylikästä ja yhdensuuntaita. Ei peitsaamista.Takaraajoissa voi olla yksin- tai kaksinkertaiset kannukset. Kahdesta samanarvoisesta yksilöstä pidetään parempana sitä, jolla on kaksoiskannukset. Käpälät ovat ns. kissankäpälät, hieman soikeat ja hieman etukäpäliä pidemmät. KarvapeiteKarva on tiheää, paksua ja kohtalaisen pitkää. Karva on pidempää selässä, kaulassa, vatsassa, olkavarsien ja säärten takaosassa sekä hännän puuhkassa. Karva on laadultaan karheaa, ei villavaa.VäriPerusväri on valkoinen, jossa aina hyvin selvä maski. Joka puolella voi olla maskin värisiä, selvästi erottuvia epäsäännöllisiä laikkuja. Korvat ovat aina värittyneet. Hännänpää ja raajat ovat aina valkoiset. Maski on selvästi erottuva ja laikkujen reunat mieluiten selvärajaiset. Karvan tulee olla tyvestä mahdollisimman vaalea, mieluiten täysin valkoinen.Arvostetuimmat värit tärkeysjärjestyksessä ovat puhtaan tai lumenvalkoinen, jossa on keskiharmaita, voimakkaan kullankeltaisia, tummia, mustia, hopeanharmaita, vaaleanruskeita, hiekanvärisiä tai marmoroituja laikkuja. Kolmiväriset tai täysin yksiväriset yksilöt eivät ole toivottuja eivätkä punaiset laikut tai kullanvaalea perusväri. SäkäkorkeusYlärajaa ei ole määritelty. Samanarvoisista yksilöistä kookkaampi on aina arvostetumpi. Alaraja uroksilla on 77cm ja nartuilla 72cm, on kuitenkin toivottavaa että ne ylittyvät selvästi. Suositeltava säkäkorkeus on uroksilla yli 81cm ja nartuilla yli 75cm.VirheetKaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.Vähäiset virheetHiema kyömy kuononselkä, tasapurenta tai jonkin välihampaan puuttuminen, muu kuin suora ja vakaa selkä-lantiolinja liikkeessä, hieman laineikas karvapeite sekä lievä arkuus.Vakavat virheetKevyt tai lymfaattinen yleisvaikutelma, suippo tai liian tylppä kuono, lievä alapurenta, useiden väli- tai kulmahampaiden puuttuminen(mikäli se ei johdu onnettomuudesta), etuhampaiden vähäinen epätasaisuus, silmäluomien liiallinen sisään- tai ulospäin kiertyminen (entropium tai ektropium), korvien tai hännän typistäminen, notkoselkä, voimakas takakorkeus, häntä joka kaartuu selän päälle tai ei kaarru kärjestä tai josta puuttuu puuhka, muut kuin pystysuorat raajat, heikot välikämmenet, välijalat tai käpälät, pihtikinttuisuus liikkeessä tai seistessä, muut kuin yhdensuuntaiset liikkeet, hyvin laineikas tai kihara karvapeite, korvien puutteellinen väritys sekä tasapainoton luonne.Hylkäävät virheetVihaisuus ja sairaalloiset piirteet, voimakas arkuus, pelokkuus ja aggressiivisuus, pigmentin puuttuminen kirsusta ja limakalvoista, halkinainen kirsu, voimakas ylä- tai alapurenta, valkoisen värin puuttuminen, muun väriset kuin valkoiset raajat sekä hännänpää, täysin valkoinen karvapeite, maskin puuttuminen, pohjaväristä epäselvästi erottuvat ja sekarotuisuuteen viittaavat laikut.HUOM!Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.[ Lähde: Kennelliitto ]
Historia
Rodun kotimaa on Espanja. Kirjoitettua tietoa rodusta löytyy niinkin kaukaa kuin 1300 –luvulta, jolloin Aragonian kuninkaalla Ramino I El Monjellalla oli muutamia musta-valkeita koiria joita kutsuttiin pyreneittenmastiffeiksi.
Pyreneittenmastiffia tavataan usein sanoa paimenkoiraksi. Se on nimittäin sitäkin, mutta tärkeämpi tehtävä on ollut karjan suojelukoiranana toimiminen. Koirien hännät ja korvat typistettiin, jotta ne eivät repeytyisi kamppailuissa susien ja karhujen kanssa. Typistys on nyttemmin kielletty ja koirat saavat pitää pitkän häntänsä ja luppakorvansa. Suomeen ensimmäiset yksilöt tulivat vuonna 1985. Koirat olivat Leon de la Tajadera del Tio Roy sekä Tiburcia de la Tajadera del Tio Roy. Ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1987, kasvattaja Martti Riukula kennel Brookhams. UlkonäköPyreneittenmastiffi on valtavan kokoinen: urosten säkäkorkeus vähintään 77cm ja narttujen 72cm. Rotu on todella voimakas ja lihaksikas. Aikuisen koiran paino on noin 50-70kg:sta ylöspäin. Rungoltaan se on hieman korkeuttaan pidempi ja suorakaiteen muotoinen. Koiran pää on suuri ja voimakasrakenteinen. Silmät ovat pienet ja mantelinmuotoiset, väriltään pähkinänruskeat. Silmistä pitäisi korostua koiran ylväs ja tarkkaavainen ilme. Korvat riippuvat ja ovat kolmionmuotoiset. Karvapeite on paksu ja tiheä ja pyreneittenmastiffi kestääkin todella hyvin pakkasia. Väriltään pyreneittenmastiffi on valkoinen harmain, mustin tai ruskein laikuin. Tummempi, ns. maski, on pakollinen.Kaksoiskannukset takajaloissa on toivottavat.
Luonne ja soveltuvuus
Suomessa pyreneittenmastiffia käytetään hyvin vähän niiden alkuperäiseen
käyttötarkoitukseen eli karjan suojelukoirana. Pyreneittenmastiffia käytetään jonkin verran vartiokoirana, mutta pääasiassa se on seurakoira, joka hoitaa myös vahdin virkaa, toiset innokkaammin kuin toiset.
Taipumus kotialueen ja perheen/lauman vartiointiin on synnynnäistä, sitä ei tarvitse
eikä ole syytä erikseen vahvistaa. Vartioiva koira tarkkailee ympäristöään ilmoittaa
haukkumalla ympärillään tapahtuvista, tavallisuudesta poikkeavista asioista, kuten
naapurustossa liikkuvista ihmisistä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia naapureiden kesken,
koska koiran haukunta saattaa häiritä muita. Vartiointikäyttäytymisenä pyreneittenmastiffi
luottaa ensimmäisenä ääneensä. Omalla pihalla saatetaan pitää kovaa meteliä. Haukku
muuttuu todella paljon vaaran uhatessa tavalliseen haukkuun verrattuna. Pyreneittenmastiffin
ei kuulu ilman näitä eleitä ottaa kenestäkään kiinni, vaan uhka yritetään karkottaa muuten.
Rodunomaisen luonteen omaava pyreneittenmastiffi luottaa kokonsa ja eleittensä voimaan.
Tietenkään vieraan ihmisen ei kannata mennä alueelle, jota pyreneittenmastiffi vartioi, ilman
että omistajat ovat paikalla. Kuitenkin mitä tutumpi kohde koiralle on, sitä
vähemmän sillä on tarvetta puolustamiseen. Pyreneittenmastiffit suhtautuvat oman laumansa koiriin yleensä ystävällisesti sukupuoleen riippumatta, varsinkin saman rodun edustajiin. Tämä juontaa rodun historiaan, jolloin useat koirat vartioivat yhdessä. Vieraisiin koiriin suhtautuminen vaihtelee. Rotumääritelmän mukaan koiran tulee suhtautua välinpitämättömästi vieraita koiria kohtaan. Pentuna pystiffi oppii äkkiä ketkä kuuluu omaan laumaan (koirat, kissat jne.). Ns. metsästyskäyttäytymistäkin rodulla saattaa esiintyä siinä määrin että se voi lähteä esim. peuran tai kauriin perään ja ajaa ne pois alueeltaan. Eroahdistus on hyvin harvinaista pyreneittenmastiffille. Yksilöt, jotka ovat tottuneet elämään laumassa, voivat intoutua ulvomaan jäätyään yksin muun lauman lähdettyä.
Terveys
Pyreneittenmastiffia pidetään kohtalaisen terveenä rotuna. Rodussa on tosin esiintynyt perinnöllisistä sairauksista lonkkavikaa. Kyynärnivelissä ongelmia on esiintynyt kuitenkin suhteellisen harvoin. Luomien asentovirheitä on esiintynyt joillakin yksilöillä ja iho-ongelmia vähäisessä määrin. [ Lähteet: Koirien pikkujättiläinen, Ulla Kokka WSOY 2004, Pyreneittenmastiffit ry, Suomen Suosituimmat Koirarodut, Maarit Laaksonen WSOY 2001 ]
TurkinhoitoPyreneittenmasttiffin paksun turkin hoidoksi riittää säännöllinen harjaus, varsinkin karvanlähdön aikaan. Turkki on likaa hylkivä, joten sitä ei tarvitse pestä kovin usein. Ulkona asuvaa koiraa "likainen" turkki myös suojaa kesällä paahtavalta kuumuudelta ja talvella paukkuvilta pakkasilta. [ Lähde: Suomen Suosituimmat Koirarodut, Maarit Laaksonen WSOY 2001 ]
|
